Meneekö ulkoinen habitus sisällön edelle?

 

Maailmassa on nykyään paljon asioita, jotka menee itsellä ns yli hilseen. Mitä olen ihmisten kanssa keskustellut, niin en ole ainoa, joka hämmästelee nykymenoa. Tuntuu, että ihan kaikki tuotteistetaan. Se johtuu tietysti paljolti siitäkin, että nykyään kaikki on visuaalista. Koko ajan ihmiset kuvaavat, sekä toisiaan että lähinnä itseään. Näyttelijöitä riittää tässä maailmassa.

Näillä mielipiteilläni ei välttämättä saa kauheasti ystäviä. Kestän sen. Mutta oikeasti välillä vaan täytyy sekä ihmetellä että järkyttyäkin ihmisten itsekritiikittömästä rohkeudesta  ja huimapäisyydestä. Tavallaan sen ei pitäisi minulle kuulua, mutta kun asiat leväytetään kaikkien näkösälle, niin tuleehan siihen reagoitua. 

Viimeisin järkytys oli tosiaan henkilö, sanotaan nyt tuttava, joka oli siis julkaissut, todennäköisesti omakustanteisesti, kirjan. No, luovuus on aina mukavaa ja tärkeää. MUTTA: ennen kuin ensimmäistäkään myyntiä oli tapahtunut, niin hän jo julkaisi videon. Hyvin meikattuna hän istui tietokoneensa ääressä, silmissään tummasankaiset silmälasit, ja kertoi että on kirjoittanut kirjan. Tämmöisessä päälleliimatussa kirjailijalookissa. Kysymys vaan heräsi, että MIKSI????? Naamallako niitä kirjoja myydäänkin, eikö sisältö olisi se juttu ennemmin? Just asking.