Joulukuuta
Joulukuu on jo puolivälissä. Jospa pitkästä aikaa taas kirjoittaisi joitain kuulumisiakin, minähän käytän tätä osittain jonkinlaisena päiväkirjana. On tullut nautittua kulttuuristakin. Olin alkukuusta Helsingissä Svenska teaternin Amos A näytelmää katsomassa ystäväni kanssa. Oli hieno esitys. Huippuhienot lavasteet ja puvustus, ja upeaa näyttelijätyötä. Koska olin kouluruotsilla liikenteessä, piti aika ajoin niska kenossa tavata lavan yläreunasta suomenkielistä tekstiä. Teatteri itsessään oli upea ja vanha, ja sai taas nostalgiaan taipuvaisen sieluni soimaan sulosäveliä. Lisää kulttuuria oli sitten viime viikonloppuna, kun matkattiin kuoron kanssa autoilla ja lossilla erääseen saaristokirkkoon laulamaan. Sekin oli hieno kokemus, vaikka olikin sateista ja lumesta ei ollut tietoakaan. Ai niin, viime viikonloppuna tämä välillä vähän rasittava serkkupoikani yritti soitella. Laittoi ensin perjantai-iltana muutaman viestin whatsuppiin, ja arvasin viestien tyylistä päätellen, että...