Editointia

 

Nyt olen viime viikolla käynyt läpi näitä blogikirjoituksiani. Niitä on kertynyt aika paljon: vuodesta 2020 saakka. Olen siirtänyt ne kirjoitusohjelmaan, jossa olen myös editoinut niitä. Ajatuksenani olisi se, että kokoan ne ikäänkuin kirjan muotoon ja tarjoan kustantajalle. Minua itseäni jollain lailla kiinnostaisi lukea sellaisia vähän päiväkirjan muotoon kirjoitettuja tekstejä, eli ehkäpä jotain toistakin voisi kiinnostaa, kun kaikki olisi yksien kansien sisällä. Ja kyllähän melkein seitsemässä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon sellaista, jonka on jo lähes unohtanut itse. Kuten vaikkapa korona, Ukrainan sota ja pienoinen energiakriisi. Myös monta suomalaista legendaa on menehtynyt: Loiri, Aira Samulin, Karpo jne.

 Jotenkin alkaa ottaa päähän se, miten vaikeaa julkaiseminen nykyään on. Tuntuu, että se on mahdollista enää niille, joilla jo aiempia julkaisuja. Eihän tämän nyt noin pitäisi mennä. Ja sitten kuitenkin kustannetaan ja julkaistaan aika tylsiäkin kirjoja.

 Luin juuri erästä kirjaa, jossa kolme naista olivat lähettäneet toisilleen kirjeitä. Suurin osa teksteistä käsitteli heidän parisuhteitaan, ulkonäköä (vanhenemista) ja vanhempien menettämistä. Eihän se kirja huono ollut, koska kaikilla kolmella taisi olla toimittajan tms koulutus, mutta ei se nyt mikään erityisen kiinnostavakaan ollut ja silti se oli käsittääkseni täyskustannettu. Aika monta kiinnostavampaakin aihetta jää julkaisematta. Eihän se voi mennä niin, että oletetaan että ihmiset maksaisivat itse saadakseen kirjat julkaistua. Mutta ilmeisesti kustantajat laskevat varman päälle, eli joku teos nostetaan sitten vaikkapa joulumyynnin hitiksi.