Ulkopuolisuudesta
Olen miettinyt tuota ulkopuolisuuden tunnetta. Esimerkiksi minulla on yksi sellainen harrastus, josta periaatteessa pidän, mutta siinä ryhmässä minulla on hyvin usein ulkopuolinen olo. Kun lähden yhteiseen tapahtumaan, niin vielä matkalla saattaa olla ihan hyvä ja itsevarma olo, mutta perille päästessä minusta jotenkin valahtaa pois puolet. Olenkin äkkiä epävarma ja jotenkin tunnen oloni sosiaalisesti kömpelöksi tai sitten käyttäydyn jotenkin ylienergisesti. Eli yli-yritän. Eilenkin tuli hiukan se fiilis, ja siihen ei juurikaan ollut mitään syytä. Minua halattiin ja juttelin monen kanssa. Voihan olla, että tämä tunne on jotenkin jäänyt päälle jostain aiemmista kokemuksista, joita ei enää ole, joten voisin ehkä pikkuhiljaa lopettaa tällaiset tyhjänpäiväiset ulkopuolisuuden olotilat, joille ei ole olemassa mitään todellista syytä, vaan se on opittu tapa. Sen sijaan voisi vain keskittyä kaikkeen hyvään.