Muinoin

 

Pääsiäinenkin oli ja meni. Sää olisi voinut olla hiukan parempi, koska nyt ei suunnitelluista pihahommista tullut oikein mitään, koska oli joko sateista tai kylmää. No, nyt on luvattu lämpenevää, joten varmaan ns toukotyötkin pääsevät etenemään. Miehen sukulainen toi pääsiäispyhien aikana muutamia valokuvia ja papereita liittyen sukuselvitykseen, joka jonkin verran nykyään kiinnostaa aikuisia lapsiammekin. 

Tästä tulikin aamulla koiralenkillä mieleen, että se on jännä juttu, miten sitä jotenkin miettii ajatellessaan vanhoja aikoja, että se olisi ollut yhtä työntekoa ja kurjuutta ainakin näissä talonpoikaisissa ja sitä alemmissa yhteiskuntaluokissa. Oli tietysti katovuosia, jotka vaikuttivat laajalti, tottakai, koska se toimeentulo tuli isolle osalle ihmisiä pelloilta ja metsistä. Ja lapsikuolleisuuskin suurta. Rikkana rokassa vielä jumalanpelko, joka antoikin mukavasti papistolle valtaa. Sotiakin on myös ollut aina ihmiskunnan historiassa. 

Silti, kun asiaa tarkemmin miettii, niin tuskin ihmiset ovat olleet vain onnettomia ja huonoissa olosuhteissa. Ihan varmaan oli onnellisia pariskuntia ja perheitä, vaikka olivatkin köyhiä. Ei kaikki ole voinut olla yhtä ryysyrantaa, jonne joskus eksyy hetkeksi jokin ylioppilas Larvanto hoippumaan heinä suussa pellon laitaan, aiheuttamaan närää ja panemaan paksuksi viattomia piikatyttöjä.

Voihan olla, että kuvitelma siitä, että köyhien ihmisten elämä Suomessa oli ennen pelkkää kurjuutta, johtuu pitkälti kirjallisuudesta, maalaustaiteesta ja siitäkin, että valokuvat eivät olleet värillisiä. Karummaksi ihmisten ja eläintenkin elämän kyllä teki luokkaerojen lisäksi se, että meillä on nämä 4 vuodenaikaa, joista 3 voivat aika armottomiakin ja yksi sitten lempeämpi.