Jaksaa jaksaa

 

Aika ajoin tulee mietittyä sitä, miten eri tavoin ihmiset kuormittuvat. Jotkut tuntuvat jaksavan mitä vaan, toiset uupuvat helpommin. Olen itse ehkä tätä jälkimmäistä koulukuntaa. Toki riippuu vähän siitä asiasta, joka on "käynnissä". Että onko se jokin kiva asia, jonka tekee mielellään vaiko ikävä velvollisuus tms.

Aika iso osa meistä ihmisistä, varsinkin naisista, helposti diagnosoi itselleen milloin mitäkin. Tunnustan. Esimerkiksi olen pähkäillyt, olenko introvertti vai extrovertti. Olen tullut siihen tulokseen, että olen kumpaakin. Riippuen täysin, missä olen. Esimerkiksi kuorolauluharrastuksessa on jokin juttu, joka tekee minut vähän vaisuksi ja sellaiseksi pidättyväiseksikin. Ehkä se johtuu siitä, että kuoro on vanha kuoro ja jotkut siellä ehkä kuvittelevat olevansa keskivertoa parempia laulajia ja myös osoittavat sen. Kirjoitusharrastusporukassa olen iloinen ja nauravaisempi. Siellä siedetään ehkä enemmän sitä, että me kaikki olemme uniikkeja ja erilaisia persoonia ja kirjoittajia, ja silti yhtä arvokkaita.

Olen seurannut tänä vuonna Tanssii tähtien kanssa- ohjelmaa. Tämä kirjoituskin sai oikeastaan alkunsa Minna Kuukasta. Olen ihmetellyt, että mistä hän ottaa sen energiansa, kun ei kuitenkaan ole mikään tyttönen enää (55 v). Eli jaksaa harjoitella uuden tanssin joka viikko ja silti hoitaa myös radiotyönsä.

Illalla oli suorassa tv-lähetyksessä, joka loppui 21.30 ja heti aamulla jo juontamassa Radio Novaa klo 6.00. Minulla olisi kyllä mennyt palautumisessa paljon kauemmin. Olisin varmaan käynyt niin ylikierroksilla, että yöunista ei olisi tullut mitään. Näin ainakin kuvittelen.