Joulukuuta
On tullut nautittua kulttuuristakin. Olin alkukuusta Helsingissä Svenska teaternin Amos A näytelmää katsomassa ystäväni kanssa. Oli hieno esitys. Huippuhienot lavasteet ja puvustus, ja upeaa näyttelijätyötä. Koska olin kouluruotsilla liikenteessä, piti aika ajoin niska kenossa tavata lavan yläreunasta suomenkielistä tekstiä. Teatteri itsessään oli upea ja vanha, ja sai taas nostalgiaan taipuvaisen sieluni soimaan sulosäveliä.
Lisää kulttuuria oli sitten viime viikonloppuna, kun matkattiin kuoron kanssa autoilla ja lossilla erääseen saaristokirkkoon laulamaan. Sekin oli hieno kokemus, vaikka olikin sateista ja lumesta ei ollut tietoakaan.
Ai niin, viime viikonloppuna tämä välillä vähän rasittava serkkupoikani yritti soitella. Laittoi ensin perjantai-iltana muutaman viestin whatsuppiin, ja arvasin viestien tyylistä päätellen, että juo olutta ja että kohta soittaa. En ehtinyt laittaa takaisin "älä soita mulle nyt viestiä", jota suunnittelin, kun hän jo yritti soittaa. Olin ehtinyt laittaa puhelimen äänettömälle. En vastannut. Kohta tulikin närkästynyt viesti että "enpä häiritse enää". En reagoinut. Seuraavan kerran yritti soittaa, kun olin kaupassa. En vastannut. "En soittele enää. Hyvää jatkoa". Tässä kohtaa itseä alkoi todella ketuttaa, ja tekstasin tyypille että "en jaksa jutella kanssasi, kun olet juonut, koska sinulta ei saa suunvuoroa, vaan puhut koko ajan päälle". Serkku oli vielä yöllä laittanut viestiä, jossa kertoi että minäkin kuulemma puhun päälle ja että meidän suvussa ei virheitä myönnetä. Laitoin serkulle viestiä aamulla, että on varmaan parempi ettemme soittele toisillemme tai että soitetaan vasta sitten, kun ollaan samoissa tiloissa eli molemmat juotu/ei juotu jotain. Muuten voidaan viestitellä. No, lopulta pääsimme asiassa jonkinlaiseen sopuun.
Todellisuudessa serkku on ihan mukava, mutta totuus on se, että kun soittaa, puhuu todella kovaa ja ei tosiaan pahemmin antaisi suunvuoroa, ellei vastapeluri huuda tomerasti takaisin. No se siitä.
Olen ostanut lähipiiriläisille kullekin yhden lahjan, eli aikuisille lapsilleni ja miehelle. Ja vävyehdokkaille jotain pientä myös. Pukin konttiin menee Marimekon lautasia, sähköhammasharja, lämmin huppari, Finlaysonin pussilakanasetti ja todennäköisesti pizzerialahjakortti. Joulukuusikin, tekosellainen, on jo koristeltuna ja tähdet ikkunoissa. Ruokapuoli hiukan avoin. Yritän välttää turhaa rahanmenoa ja sitä, että ruokaa joutuisi heittämään pois. Kinkku on pakkasessa, ja laatikoista teen ainakin perunalaatikon. Myös rosolli on kaikkien herkku. Kalaa eri muodoissa. Jälkkäriksi tekisi mieli tehdä jotain piparkakkurahkaa. Toivon ettei menu taas laajene liikaa, kuten usein tuntuu käyvän.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!